39 Keskiviikko 2.6.2010 Ramppi-teatterin kesän uutuus on pyörivä näyttämö: kaksipuolinen rakennus, jota kääntämällä saadaan kätevästi vaihdettua kulisseja. Rakennelman metallirunko on Skanskan rakentama ja istutettu pai- koilleen valetulle pohjalle. Puuosat on rakennettu ja maalattu paikan päällä. Kaksi miestä riittää kääntä- mään kulissin uuteen asentoon. Kuinka löytäisin sen laulun -näytel- mässä näyttämöä kääntämällä pääs- tään helposti Kangasalta Aunukseen ja takaisin. Kun näytelmän tapahtu- mapaikka vaihtuu kesken näytöksen, pyörivän kulissin toisella puolella odottaa valmis lavastus. Pyörivällä näyttämöllä käytetään valaistusta päivälläkin, jotta katon alla olevat näyttelijät eivät jää varjoon. Sisältä näyttämö on pelkistetty, mutta se mukautuu erilaisiin tar- peisiin. Esimerkiksi heinäkuussa päivänäytökset valloittava Rampin Pikkuteatteri verhoilee näyttämön Saapasjalkakissaa varten värikkäillä pehmentävillä kankailla ja muilla satukulisseilla. Lavastus on nähtävä yleisön silmin Kuuden harrastajanäyttelijävuoden aikana Raimo Willgrenille on siu- naantunut useita erilaisia isännän rooleja. Eräänlainen isännöitsijä hän on Ramppi-teatterin näyttämöllä myös omassa hahmossaan toimies- saan teatterin lavastepäällikkönä. Kangasalan kesäteatterin laajalla ul- konäyttämöllä on esitetty vaativa his- toriallinen näytelmä toisensa jälkeen, ja niihin on tarvittu jos minkälaisia la- vasteita kirkontornista vankileiriin asti. Suurin osa on rakennettu itse joko alusta alkaen tai vanhoja rakenteita muokkaamalla. Raimo Willgren on teh- nyt satoja työtunteja lavastetalkoissa. – Kyllä se tietyin paikoin on ihan kokopäivätyötä. Minä olen eläkkeel- lä, niin minulla on aikaa, vaatimaton mies toteaa. Hän tietää näyttämöllä ollessaan- kin, miltä kaikki näyttää yleisön sil- min, missä vaaditaan puuristikkoa ikkuna-aukkoon, missä tummempaa väripintaa tai lisävalaistusta. Istuutu- essaan katsomoon hän huomaa heti: – Tuo täytyisi kyllä maalata… Pyörivä lavaste on hänen mieles- tään kaivattu ja hyvin toimiva lisä. Muut näyttämön rakennukset ovat kiinteitä, joten lavasteiden vaihto on ollut tähän asti viitteellistä, tai näy- telmät on pyritty rakentamaan niin, ettei vaihtaminen ole ollut tarpeen. Katsojallekin kaksipuolinen näyttämö tuo siis uutta vaihtelua. Tärkeää on asettaa se oikeaan kulmaan huomi- oon ottaen koko katsomon. – Vähitellen siihen tottuu, katso- maan sellaisilla silmillä, että tietää miltä kaikki näyttää ylimmältäkin riviltä, Raimo Willgren sanoo. Hän kertoo viihtyvänsä näyttelijä- nä ”tietyllä tavalla olen aina tykännyt olla esillä”, mutta myös lavastepäälli- kön työ miellyttää. Hänet on palkittu siitä hyvästä sekä Vuoden Ramppi- laisen että Vuoden Talkoolaisen kun- niakirjoilla, mutta tärkeintä on työn antama tyydytys. – Kyllä siinä aina sellainen hyvä mieli tulee, kun täällä puuhaa, la- vastepäällikkö pohtii. Näyttämö pyörähtää Kangasalta Aunukseen Ramppi-teatterin näyttämö pyörii kahden miehen voimin. Hannu Kylä-Laaso ja Jari Vuolle vaihtavat näkymän Kangasalan kirkonky- lästä Itä-Karjalaan. Lotta Alma Heinä- maan (Marja-Liisa Niittynen) kahvipan- nusta riittää täyden- nystilkka väsyneiden sotilaiden mukeihin. t 1