Suurta kuntaremonttia valmisteleva työryhmä ja kuntaministeri yrittivät muistuttaa, ettei keskeneräistä työtä saisi arvostella, kun Suomen Kuvalehti julkaisi viikko sitten maan uuden kuntakartan.
Poliitikot olisivat halunneet lykätä esityksensä presidentinvaalien yli. Aineiston käteensä saaneet toimittajat eivät ajattele samalla tavalla. He tekevät lehteä lukijoille, ja lukijoita kiinnostaa, mihin heidän oma kuntansa aiotaan pakkoliittää. Ja ilman pakkoa esitetty remontti ei ainakaan Pirkanmaalla toteudu.
Kuntaliitostyöryhmä yrittää vielä hetken aikaa keksiä perusteluita viikko sitten esitetylle kartalle. Tai sitten he kuuntelevat kentän ääntä ja vetävät esityksensä takaisin.
Kuntaliitoskannat repivät suuriakin puolueita. Ja monet kuntapäättäjät tarkastelevat tilannetta varsin erilaisesta kuvakulmasta kuin valtakunnan päättäjät. Siksi myös mielipiteet poikkeavat melkoisesti.
Kangasalan ja Pälkäneen suunta on selvä. Molemmat kuuluvat Tampereen vaikutusalueeseen, mutta kumpikaan ei halua siihen liittyä.
Kangasala on rakentanut kiivaasti kehyskuntaa, Pälkäne puolestaan haluaa tarjota maaseutuvaihtoehdon läheltä kaupunkipalveluita. Kumpikaan ei näe Suur-Tampereessa juurikaan hyötyjä, vaan osana kaupunkia seutu hiljenisi valtateiden varsia lukuun ottamatta.
Kangasala on tuskaillut investointitahdin kanssa. Kunta on rakentanut vauhdilla uusia palveluita, koska ihmiset haluavat muuttaa kehyskuntiin. Kangasala ei tahdo ryhtyä Suur-Tampereen reuna-alueeksi, kun seutuyhteistyönkin hedelmät on vielä korjaamatta.
Keskuskunnissa äänenpainot ovat koventuneet. Ne näkevät kehyskunnat jonkinlaisina loisina, jotka imevät elinvoimaa, mutta tukeutuvat kuitenkin kaupunkien palveluihin. Ja monesti kaupungeissa olisi valmiina ne palvelut, joita hyviä veronmaksajia haalivat kehyskunnat kiivaasti rakentavat.
Pälkäne on jäänyt kuntarakenneuudistuksessa eräänlaiseksi jakojäännökseksi. Sitä ei kukaan tarvitse, joten kunta päättäköön itse, liittyykö Suur-Tampereen eteläkolkaksi vai Suur-Hämeenlinnan pohjoiskolkaksi. Kumpikaan ei lupaa mitään hyvää. Jos kahdesta pahasta pitää valita, niin suunta on kuitenkin selvä: Pälkäne tukeutuu Laitikkalan seutua lukuun ottamatta selvästi Tampereeseen.
Kaikkien sodan runtelemien Euroopan maiden väestörakenne on kieroutunut. Suomessa kuntaremonttia perustellaan suurilla ikäluokilla, jotka ovat nyt siirtymässä eläkkeelle ja kymmenen vuoden päästä vanhainkoteihin. Peruste ontuu, sillä ikärakenne tai huoltosuhde ei muutu miksikään, vaikka kaikki rajat pyyhittäisiin kartalta.
Kuntaremonttia tehdään, koska Suomella ei ole varaa nykyisenlaisiin palveluihin. Kuntarakenneuudistus tietää sitä, että palveluita karsitaan sivuseuduilta. Se ei ole ainoa keino rajoittaa palveluita tai kerätä niiden käyttäjiltä enemmän rahaa.
Kohuttu kuntauudistus saatetaan nyt tyrmätä, mutta edelliset kuntaremontit ovat opettaneet, että ajan myötä niillä on tapana toteutua. Siksi ei ole yhdentekevää, miten suunnitelmiin vastataan.