Tämä nyt on vain tällaista maaseutua maakunnan laitamilla.
Tällainen vähättelevä ajattelutapa aiotaan unohtaa, sillä Sydän-Hämehän edustaa halutuinta The Maaseutua. Puhtaita vesiä, harjuja ja luonnonkauneutta kehittyvien kaupunkiseutujen välissä.
Uuden ajan maaseutua pitää tuoda esiin erilaisessa valossa kuin tähän saakka on totuttu. Joka kunnassa on samanlaisia taajamia, joissa on samanlaiset marketit ja kunnantalot. Ne ovat tuppukyliä. Maaseutu on siellä kylien ympärillä.
Maalaistaajamat kiinnostavat perheitä. Kaupunkikolmion hinnalla saa lapsille oman huoneen ja äidille kasvimaan.
Lapsiperheiden vuoksi on erehdytty kuvittelemaan, että kaikki haluavat muuttaa kirkonkyliin. Maallemuuttajat ovat kuitenkin paljon muutakin kuin lapsiperheitä tai eläkeläisiä.
Sydän-Hämeestä löytyy kaikki ne valtit, joita uuden ajan maallemuuttaja kaipaa. Niistä ehkä suurin ovat puhtaat vedet rantoineen.
Rantoihin on viime vuosien ajan suhtauduttu kaavamaisesti. Tonttien määrää on pyritty sopeuttamaan vapaan rannan määrään mitoitusohjeiden ja oikeustapausten perusteella.
Rannat voivat olla muutakin kuin mökki- tai omakotitontteja. Tärkeintä on kuitenkin se, että viime aikojen ratkaisut ovat sallineet rantojen käytön.
Epaala-Kuulialan peltomaisemat halutaan pitää samanlaisena viljelysaukeana kuin ne ovat viimeiset vuosisadat olleet. Siksi pelloille ei haluta juurikaan uutta rakennuskantaa, ja tontteja viedään Pälkäneveden rannoille. Rajalanniemen rantoja kaavoittaessaan kunta ihmetteli, miksei Pälkäneellä voi rakentaa kylän keskustarantaan jos Tampereellakin voi.
Pälkäneen keskustan maaseutupuisto on hieno oivallus. Kylän kohdalle saadaan yhtenäinen ulkoilureitti, jonka äärellä on paljon nähtävää, kun se vain osataan tuoda esiin. Upeat rannat ainutlaatuiseen harjuun yhdistävästä reitistä voi tulla yksi keino, jolla Pälkäne erottuu muista maalaistaajamista.
Tiistaina Nuijalla käynnistyvä Mahdollisuuksien maaseutu -seminaarisarja yrittää nostaa esiin muitakin ideoita, joilla täkäläinen maaseutu voi erottua edukseen.
Seminaarisarjan taustalla on KOKO-hanke, jota myös Kuhmalahti oli käynnistelemässä. Siksi mukana on Pälkäneen lisäksi myös Kangasalan kunta.
Kangasalla ei voida panostaa maaseudun kehittämiseen samalla tavalla kuin Pälkäneellä. Kangasala kuuluu Tampereen kehyskuntiin, jotka yrittävät parhaillaan osoittaa, että ne pystyvät järkevään yhteistyöhön ja kehitykseen ilman suur-Tamperettakin.
Maankäyttö on yksi keskeinen osa-alue, jossa seutukunta tuo entistä pontevammin näkemyksiään esiin. Kangasalan kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen puolestaan on noussut maankäyttöasioissa yhdeksi kaupunkiseudun näkyvimmistä äänitorvista. Rohkeasti kantaa ottavan miehen mielipiteistä ei aina olla hyvillään sivukulmilla.
Kangasalan linjauksissa on todettu, että kunta ei ole kehittämässä maaseutua. Kehittäminen hoituu ilman kuntaakin. Asialla voivat olla myös kyläläiset, ja tueksi on saatavissa rahoitusta monien kanavien kautta. Aktiivien kannattaa soveltaa ajatuksia uuden ajan maaseudusta rohkeasti omille kylilleen.
Pälkäneellä mökkiläiset nostetaan kunnan vahvuudeksi aivan uudella tavalla. Vapaa-ajan asukkaiden mielipiteitä on kerätty systemaattisesti, kun kuntaan on ryhdytty laatimaan yleiskaavan kaltaista kehityskuvaa.