Pälkäneen ja Kangasalan poikki kulkeva valtatie 12 on vilkkaasti käytetty erikoiskuljetusreitti. Tiellä kulkee runsaasti erilaista raskasta kalustoa.

Pääkaupunkiseudulta katsottuna Lahdentie on uloin kehätie, joka yhdistää rannikon satamat ja idän pohjattomat markkinat. Siksi ei ole mikään ihme, että monien muuttoa ja laajennusta suunnittelevien kone- ja kuljetusyrittäjien kiinnostus kohdistuu Sydän-Hämeeseen, kehätien puolivälin etappiin.

Viimeisten neljän vuoden aikana Pälkäne on tullut raskaan kaluston yrittäjien kartoille aivan uudella tavalla. Syynä ovat harmaasta massasta erottuvat keltapunaiset kulkupelit, jotka rientävät apuun, kun iso kone pettää.

Heavy-Sepät on tuonut myönteistä mainetta myös kotipitäjälleen. Näinä aikoina työtä pelkäämätön äijämeininki on hyvässä kurssissa.

Monelle raskaan kaluston yrittäjälle Heavy-Sepät on korvaamaton verstas. Kun koneet hajoavat, seisokki maksaa maltaita. Siksi raskaan kaluston korjaamo ohjaa tulevaisuuden suunnitelmia, jotka ovat saaneet vauhtia, kun hiljaisemmat ajat ovat takana.

Seitsemän miestä työllistävän korjaamon menetys on Pälkäneelle takaisku. Etenkin kun yrityksellä itsellään olisi ollut halua pysyä kotikonnuillaan.

Hallia tai tonttia etsivien yrittäjien kokemukset Pälkäneestä eivät ole kovin myönteisiä. Yrittäjät kokevat huutavansa tuuleen, sillä kunnasta ei kuulu vastausta. Myös yksityisillä olisi tarjolla toimitiloja, mutta he eivät kohtaa yrityksiä, jotka niitä etsivät.

Pälkäneen ja Luopioisten kuntaliitoksen yhteydessä piti ottaa käyttöön molempien kuntien parhaat käytännöt.
Luopioisten kunta oli yritysasioissa aktiivinen. Se otti riskiä ja rakensi yrityksille lunastusperiaatteella toimitilaa. Kokemukset eivät olleet aina myönteisiä, sillä kunnan rakentamia halleja jäi tyhjäksi sekä Luopioisissa että Aitoossa.

Vaikka Pälkäne on ollut yritysasioissa varovaisempi, lopputulos on ollut sama. Kunnan käsiin jäi toimitilaa sekä Lastenlinnan alueella että Kankaanmaalla.

Niihin oli kuitenkin helpompi löytää uusia yrittäjiä, koska etäisyys keskuksiin on parikymmentä minuuttia lyhempi kuin Luopioisista.

Pälkäneellä alkaa olla kiire löytää uusi yritysalue. Kankaanmaan viimeisetkin laajennus- ja välitontit menevät nopeasti kaupaksi, eikä kunnalla ole sen jälkeen tarjota yrittäjille mitään.

Kollolanharjun soramontut on pian kaluttu tyhjiin. Lahdentien varressa sijaitseva alue olisi yritysalueeksi ihanteellinen, mutta maaperän ja pohjavesien suojaukset lisäisivät rakennuskustannuksia.

Luopioistentien turmaristeyksessä pitäisi tehdä joka tapauksessa liikennejärjestelyitä, kun Lahdentien turvallisuutta kohennetaan. Pystyttäisiinkö samassa yhteydessä järjestämään pari korttelia myös yrityshalleille?
Sekä Kollolanharjun että risteyksen suunnitteluun on turha hakata voimavaroja, sillä maat eivät ole kunnan omistuksessa. Ainoat laajemmat tonttireservit sijaitsevat Valkeakoskentien varressa, josta kunta osti maata pari vuotta sitten.

Siellä haasteena on jyrkkä Murronmäki. Jos alueelle halutaan rakentaa yritysalue, Valkeakoskentie pitäisi siirtää lähemmäs Mallasvettä, jotta rinnetonteille pääsisi raskaalla kalustolla myös liukkaan aikaan.

Uutta yritysaluettakin tärkeämpää olisi selkiyttää kunnan organisaatiota. Tontti- ja yritysasiat uhkaavat jäädä retuperälle, kun niitä hoitavat viranhaltijat ovat virkavapaalla ja osa-aikaeläkkeellä.

Kunnan nettisivuilta pitäisi pompata saman tien silmiin yritysasiamies, jonka kautta yrittäjien asiat hoituvat. Yritteliääseen kuntaan asettuminen ei saa olla niin vaikeaa kuin se nykyisin on.