Sappeessa vietettiin hyvän olon päivää ja lyötiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla: Pirkanmaan Maa- ja Kotitalousnaiset kävelivät perinteisen Impinpäivän kävelynsä Sappeenvuoren huipulle, jossa tutustuttiin lähituottajien tarjontaan. Pälkäneen Sappeenvuorelle kiipesi kuumana kesäpäivänä aktiivisten naisten joukko ympäri Pirkanmaata.
Maa- ja Kotitalousnaiset on vireä järjestö, jossa naiset toimivat aktiivisesti. Järjestö tarjoaa kotitalousneuvontaa, maisemanhoitoneuvoja sekä kehittää maaseudun pienyritystoimintaa. Jäseniltä ei järjestön nimestä huolimatta vaadita edes omaa kasvimaata, vaan kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaan.
Tunnelmallisessa Ekokammi-tuvassa Sappeenvuoren huipulla esittäytyi alueen lähituottajat sekä hyvää oloa tuovat tuotteet. Esillä oli Pajuparvi Pälkäneeltä, Frantsilan tuotteet sekä Hunajapilvi Kangasalta. Naiset saivat laittaa jalkansa kävelyn jälkeen jalkakylpyyn ja tuotteita tutkittiin turvallisesti muovipussit käsissä, sillä käsissä oli Frantsilan Rento olo -öljyä. Pussit auttoivat rasvaa imeytymään, mutta naiset naureskelivat, että tuotteisiin tutustumista ne vaikeuttivat.
– Hunaja on hyvä tuote mökille mukaan. Se hoitaa ulkoisesti sekä sisäisesti, kertoo Pilvi Mansikkaviita.
Yhdellä tuotteella voi hoitaa ihoa, herkutella ja laittaa ruokaa. Hunaja tepsii auringon polttamiin sekä palovammoihin.
– Palovammaan valutetaan hunajaa ja laitetaan side päälle, jotta ei tule naapurinkin villakoirat mukaan. Hunaja hoitaa ihoa ja estää sitä tulehtumasta, Pilvi Mansikkaviita kertoo.
Hunajalla voi maustaa grillatessa niin lihat kuin kasviksetkin. Myös itseään saunassa grillatessa hunaja tekee hyvää iholle.
– Saunahunajan kanssa mennään kuivana saunaan ja hierotaan hunajaa päästä varpaisiin. Saunan jälkeen vain suihkutellaan hunaja pois, eikä käytetä pesuaineita. Ne mitätöivät hunajan hoitavan vaikutuksen.
Pilvi vinkkaa myös, että kermavaahto kestää kuumalla paremmin kakun päällä, jos se vaahdotetaan hunajan kanssa.
– Hunaja on hapan tuote, sillä sen pH on 4,2 ja kermavaahto säilyy paremmin. Kun kermavaahdossa korvataan sokeri 1–2 lusikallisella hunajaa, tulee kermavaahdosta napakka, sillä hunajan viskositeetti on luja, Pilvi kertoo.
Viime vuonna huolestuttiin mehiläisten vähyydestä. Pilvi Mansikkaviitakin menetti 40 mehiläispesää ja näkee syyksi monien asioiden yhteisvaikutuksen. Tänä vuonna mehiläisiä on taas ollut paremmin.
– Nykymaatalous vaikuttaa siihen, että mehiläisille ei ole ravintokasveja. Monokulttuuri köyhdyttää luontoa. Kännykkäsäteily vaikuttaa ja mehiläisillä on myös omia tauteja. Jos ei ole siitepölyä mehiläisille, ei ole mehiläisiäkään ja sillä on kaupallisesti valtava merkitys.
Pilvi kertoo, että Kiinassa on laaksoja, joissa mehiläiset eivät viihdy, vaikka niitä on yritetty sinne tuoda. Siellä pölyttäminen tehdään pienillä sudeilla. Mehiläiset vaikuttavat paljon enemmän elämäämme kuin usein ajatellaan.
– Marjan koko, laatu ja säilyvyys ovat mehiläisten työtä: Kaunis mansikka on hyvin pölyttynyt, Pilvi kertoo.
Pilvi näkeekin, että tulevaisuudessa viljelyyn tulee kuulumaan mehiläispesien vuokraus. Yhdessä pesässä asuu 30 000 mehiläistä. Mehiläinen pitää kuitenkin kauniista säästä, eikä se lennä kovalla tuulella tai sateella.
– Kasvatan Pälkäneellä viinirypäleitä. Välimeren maissa alkaa tulla liian kuuma ja Suomi on pian viinimaa, ennakoi Pajuparvi-tuotteitaan Keltaisessa Talossa myyvä Helena Tiililä.
Tiililä alkoi tehdä hilloja ensin omaan käyttöön, mutta vähitellen harrastus laajeni ja nyt tuotteita myy Keltainen Talo Pälkäneellä, Ahlmanin tilapuoti, Tampereen lähiruokapuoti Lempi ja joulun aikaan Kauppahallin Juustosoppi myi rypälehilloa juuston kanssa. Myös Heikki Ahopellon Tampereen Tuomiokirkon kadulle avautuvasta liikkeestä saa Pajuparven tuotteita.
Lähiruokaa löytää Pirkanmaalla yhä paremmin.
– Tästä on aika paljon kiittäminen Ahopellon Heikkiä. Hän osaa kokkina hyödyntää montaa tuotetta, Tiililä kiittelee.
– Kengät auttavat turvotukseen. Kun pohje joutuu töihin, se pumppaa nestettä pois, kertoo fysioterapeutti Jeanette Österlund-Torpo.
Jeanette esitteli Ekokammissa MBT-Masaijalkineita, joiden kaareva pohja laittaa lihakset töihin. Masai-kenkiä kokeiltiin kiinnostuneena, sillä monet ovat saaneet niistä avun nivelvaivoihinsa.
– Kun lihakset joutuvat töihin, nivelet säästyvät, esittelijä kertoi.
MBT-kengät ovat tarkoitettu asfalttiympäristöön, jossa lihakset eivät luonnostaan joudu töihin. Ne parantavat ryhtiä, aktivoivat käyttämättömiä lihaksia ja vähentävät polvi- ja lonkkaniveliin kohdistuvaa kuormitusta. Maastossa lihakset joutuvat luonnostaan töihin, jolloin erikoiskenkiä ei tarvita.
Maa- ja Kotitalousnaiset keräävät käynnissä olevassa Pirkanmaan lähi- ja luomuruokahankkeessa yhteen lähiruoan tuottajia. Tuottajat saavat tietonsa halutessaan tuottajien listaan, joka löytyy nyt osoitteesta www.aitojamakuja.fi. Kangasalan ja Pälkäneen alueen lähiruokaetsivät ovat Helena Tiililä 040 574 6598 ja Marja Rönni 041 515 2476. He odottavat yhteydenottoja tuottajilta. Helena ja Marja rohkaisevat pieniäkin tuottajia olemaan yhteydessä, jotta tieto tuotteista saadaan ylös. Tuotteita voidaan tehdä vaikka tilauksesta, määrien ei tarvitse olla suuria.
– Luomuruoan kysyntä on kova. Jos tuotantoa ei ole kotimaassa, sitä aletaan tuoda ulkomailta. Suomessa valvonta on tarkkaa ja tuote voidaan jäljittää helposti tilalle, Maa- ja Kotitalousnaisten kotitalousneuvoja Kirsti Järvensivu kertoo.
Pirkanmaan lähi- ja luomuruokahankkeessa työskentelevä Kirsti Järvensivu kertoo tehneensä 10 vuotta työtä luomuruoan kanssa.
– Kymmenessä vuodessa on tapahtunut selkeä muutos. Ihmiset ovat yhä valveutuneempia ja nuoret ovat hyvin tietoisia asioista, Kirsti kiittelee.
Ongelmiakin kuitenkin on. Suurkeittiöt eivät ota vastaan esimerkiksi multaporkkanaa, vaan porkkanan pitää olla pesty ja paloiteltu tai raastettu. Lähiruokia on myös vaikea saada kuljetettua julkiselle puolelle. Kun voimat yhdistetään ja tuottajat kerätään yhteen, ongelmia on helpompi ratkoa. Tällä hetkellä Pälkäneeltä on tiedossa 12 lähiruoka- tai luomutilaa, Kangasalta 11 ja Kuhmalahdelta yksi.