Kuhmalahtelainen Teemu Virta on virittänyt riistakameran Laipanmaan laidalle Lautasiltaan. Liiketunnistimella laukeava kamera on ikuistanut nuolukiveltä muun muassa hirviä, peuroja, kauriita, kettuja, jäniksiä, supikoiria, kanahaukkoja ja kyyhkysiä.
Kuhmalahden kirkonkylän hirvimiehiin kuuluva Virta kävi elokuun alussa siirtämässä talteen kameran muistikortille tallentamia otoksia. Kuvien seasta löytyi näyttävä kuvasarja ilveksestä, joka kävi lipomassa suolan maustamaa puuta.
– Ilveksistä on vaikea saada hyviä kuvia, koska yleensä ne lähtevät liikkeelle vasta iltahämärissä, Virta sanoo.
Tällä kertaa tupsukorva kuvautti itsensä illan suussa.
Riistakamerat tuovat uudenlaista mielenkiintoa metsästysharrastukseen.
– Akut kestävät talvellakin kuukausitolkulla, mutta muistikorttia pitää käydä tyhjentämässä useammin. On hienoa nähdä, mitä kaikkea metsässä liikkuu, Teemu Virta sanoo.
Syksyn metsästyskausi alkoi keskiviikkona kyyhkysjahdilla. Teemu Virran metsästyssyksy käynnistyy elokuun lopulla sorsastuksella ja jatkuu syyskuussa jänisjahdissa.
– Kesä on mennyt koiran pentua kouluttaessa. Syksyllä sen kanssa pitäisi lähteä metsälle.
 

Ilveskanta on runsas

– Ilveskanta on hyvin runsas. Näköhavaintoja tulee teiden varsilta lähes viikoittain, suurpetoyhdysmies Jari Salminen kertoo.
Tupsukorvien runsauden vuoksi seudulle saatiin viime vuonna kolme ilveslupaa. Salminen uskoo, että myös tänä syksynä päästään jahtaamaan ainakin paria ilvestä.
– Lupien määrään vaikuttavat etenkin pentuhavainnot, joista voidaan päätellä, miten kanta on kasvamassa. Lupia suunnataan eniten sinne, missä ilveksiä on havaittu pihoilla, koska silloin ne voivat käydä häiriöksi.
Sydän-Hämeessä tehtiin viime talvena paljon pihahavaintoja, kun ilvekset tulivat rusakoiden perässä asutuksen lähelle.
Muiden suurpetojen osalta tilanne on rauhallinen. Keväällä seudulla liikkui kolme karhua, joiden jälkiä löydettiin pelloista Sahalahden, Valkeakosken ja Hauhon rajamailta.
– Mutta puoleentoista kuukauteen ei ole enää saatu karhuhavaintoja, kun pelloissa on viljat, eikä kuivaan maahan jää muutenkaan jälkiä, Salminen kertoo.
Susia seudulle ei ole asettunut, mutta talvella havaittiin parin läpikulkumatkalla olleen hukan jäljet.
– Sen sijaan pienpetoja riittää. Kevään ja kesän ajan on yritetty saada minkkejä, supia ja kettuja, Salminen kertoo.
Suurimmat metsästäjäjoukot lähtevät liikkeelle syys-lokakuussa, kun hirvijahti alkaa. Sydän-Hämeessä lupamäärät ovat jokseenkin viimevuotisella tasolla.
– Pälkäneen-Luopioisten riistanhoitoyhdistyksen alueella hirvikanta on pikkuisen nousussa, ja tänne saatiin yksi lisälupa. Syksyn laskennan mukaan meillä on 2,5 hirveä tuhatta hehtaaria kohti, kun tavoitteena on noin kolme. Siksi tänne eteläiselle Pirkanmaalle ei ole lisätty lupia samaa tahtia kuin pohjoisosiin, Jari Salminen kertoo.
Hirvikannan kurissapysymisestä kertoo myös se, että peura- ja hirvikolareita on ajettu vain kaksi. Molemmat sattuivat Lahdentiellä.