Työläisen selkänahkaa ei halvalla myydä

Hanna Laineen juontaman juhlan avasi Timo Rautanen:

– Jo pidemmän aikaa oikealle päin kallellaan oleva media on uskotellut, että vasemmistolainen työväenliike on kuollut, sekä että ammattiyhdistysliikkeellä ei ele enää mitään painoarvoa nyky-yhteiskunnassa. Käytän sanaa vasemmistolainen työväenliike siksi, että Kokoomus rukkasineen ja korvineen kauheasti pyrkii työväenpuolueeksi sitä kuitenkaan todellisuudessa olematta, Rautanen totesi.

– Kulunut työmarkkinatalvi on jälleen kerran osoittanut, että työväenliikkeen ja ammattiyhdistystoiminnan kuolemasta levitellyt huhut ovat olleet todella ennenaikaisia. Elinkeinoelämän keskusliiton eli tuttavallisemmin EK:n pyristelyistä huolimatta on saatu havaita, että suomalaisen työläisen selkänahkaa ei halvalla myydä nahkureille. Esimerkiksi satamien lakon lopputulos, huolimatta Facebook-ahtaajien värväyksestä osoitti sen, että jos työntekijöille halutaan inhimillisempää, sanotaanko myös eurooppalaisempaa kohtelua työehdoissa, se myös saadaan, jollei muuten niin joukkovoimalla työtaistelussa.

Työelämä on Rautasen mukaan nykyhallituksen ja EK:n puolijulkisen kihlauksen myötä muuttunut entistä raadollisemmaksi. Pätkätyöt ovat lisääntyneet aivan tolkuttomasti, työsuhteet ovat entistä epämääräisempiä. Yritykset koettelevat työehtosopimuksien ja lain rajoja entistä hanakammin.

– Tutkimusten mukaan nuoria, koulunsa päättäviä pelottaa tuleva työelämä, toimeentulo sekä kuinka saada turvallinen ja pysyvä työpaikka. Kun saisimme näille nuorille iskostettua sen, että jos liityt ammattiliittoon, et ole yksin ongelmiesi kanssa; työväenliikkeeseen on aina liittynyt yhteisvastuu ja yhteisöllisyys, aina löytyy joku, joka auttaa ja kuuntelee.

Työväenliikkeeseen on myös aina liittynyt oman ammatin arvostus ja ylpeys omista aikaansaannoksista, Rautanen sanoi ja kehotti olemaan ylpeitä itsestämme, juuristamme ja siitä, mitä menneet ja nykyiset työväen aktiivit ovat saaneet aikaan yhteiskuntamme hyväksi.

Ei eläkkeiden lisäleikkauksille

Nokialla ja Kangasalla puhunut SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kantola puolusti eläkeläisiä vaan ei hallitusta:

– Parhaillaan hallitus virittelee eläkkeiden leikkaamista alle 65-vuotiailta. Suunnitelma on käsittämätön, koska uusimmat tilastot osoittavat, että voimassa oleva, varsin tuore eläkelainsäädäntö jo nostaa eläkkeelle jäämisen ikää. Olemassa oleva lainsäädäntö leikkaa jo muutoinkin tulevien eläkeläisten eläkettä. Sdp:n kanta on, että lisäleikkaukset on ehdottomasti torjuttava.

Työurien pidentämisen sijasta Kantola suosittelee työelämän laadun parantamista.

– Varsinainen pulmakohta on siinä, että yhä nuoremmat siirtyvät työkyvyttömyyseläkkeelle työuupumuksen, masennuksen tai muun vakavan mielenterveysongelman takia, Kantola kertoi

Masennuseläkkeitä maksettiin viime vuonna yli puoli miljardia euroa.

– Meidän mielestämme ensi vaalikaudella tulee vahvasti panostaa kolmikantaiselta pohjalta työelämän inhimillistämiseen. Vain näin saamme työurista pidempiä. Tätä ongelmaa ei ratkaista hallituksen esittämällä eläke-etujen heikentämisellä, Kantola sanoi ja totesi, ettei siis ole huono asia, että Keskustan puheenjohtaja vaihtuu.

Hoitotavoitteeksiko voitollinen tilinpäätös?

Kantola puuttui myös terveydenhuollon yksityistämiseen, jota pitää vakavana uhkana.

– Reumasäätiön sairaalan konkurssi on ikävä varoittava esimerkki siitä, mihin meidän terveydenhuoltomme on kehittymässä. On käymässä juuri niin kuin johtavat sosiologian tutkijat ovat ennustaneet.

Terveydenhuoltoa koskevassa puheessa ihmisen hyvinvoinnin tilalle on tullut palvelun tarjoajan kilpailukyky. Hyvän hoidon sijaan tärkeimmäksi tavoitteeksi on tullut voitollinen tilinpäätös.

Suomalaisen yhteiskunnan kahtiajakautuminen tulee pysäyttää, Kantola vaati.

– Suomessa on noin 300 000 työtöntä. Uusimmat tilastot näyttävät, että työttömyyden kasvu on hidastunut. Tämä on myönteinen ja kaivattu asia. Joiltakin osin muutos parempaan on tapahtunut. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava se kova ja ankara tosiasia, että pitkäaikaistyöttömyys kasvaa edelleen voimakkaasti.

Velkarahaa Kantola olisi käyttänyt hallituksen valitsemien veronalennusten sijasta vaikka homekoulujen korjausrakentamiseen.

– Toisilla siis menee harvinaisen hyvin täällä Suomessa ja toiset jäävät pahasti jälkeen.

Nyt kun kasvu on hiljalleen alkamassa, Kantolan mukaan on katsottava, kuka tästä kasvusta nopeimmin hyötyy.

– Tilastojen mukaan on niin, että juuri talouskasvun aikana eriarvoisuus kasvaa nopeimmin. Toisilla työt ja sen myötä palkat kasvavat ja toiset jäävät hitaasti kohenevan työttömyysturvan varaan tai putoavat pois ansiosidonnaiselta peruspäivärahan varaan. Työssä olevat tekevät ylitöitä ja toiset ovat kokonaan ilman. Yritysvoitot kasvavat ja toiset kamppailevat velkojensa kanssa ja miettivät asunnonvaihtoa selviytyäkseen ruoan, lääkkeiden ja muun välttämättömän hankinnasta.

Ja vaikka yrityksen toimintaympäristö on globaali, palkansaajan elämänympäristö on kansallinen.

– Pääoman vapaa liikkuvuus on käytännössä eri asia kuin työvoiman vapaa liikkuvuus. EK:n tulisi ymmärtää tämä ja palata tosissaan keskustelemaan siitä, miten kansallinen ja isänmaan etu parhaiten voisi toteutua, Kantola ehdotti.