Itse tehty tunnelma ja soittimet

Suurten kaupunkien rockklubeilla mainetta niittänyt Anssi Kasitonni & Maria Stereo on ehtinyt esiintyä suurilla festivaalilavoilla. Tervaniemen työväentalo edusti toista äärilaitaa. Yleisön ja esiintyjien välissä ei ollut mellakka-aitoja ja järjestysmiehiä, vaan soittajat istuskelivat muiden seassa vegaanikahvilassa. Esiintymislavan virkaa hoitanut suuri villamatto ei eristänyt yleisöä tähtien alapuolelle, vaan väki ympäröi soittajia kuin MTV:n akustisilla unplugged -keikoilla.

Tervaniemirockin tunnelma oli vielä luonnonmukaisempi, sillä suuri osa soittimista oli itse tehtyjä. Kasitonnin virittelemä rumpusettikin kalpeni, kun Pharaoh Pirttikankaan riveissä soittava Pentti Dassum levitti rytmisoittimet lavalle.

Mies operoi vanhasta keittiön pöydästä rakennellun ”äänipöydän” äärellä. Pöytälevyyn on kiinnitetty erilaisia sähköistettyjä kilkuttimia, härpäkkeitä ja pedaaleja, joilla vieraan voisi olla vaikea saada aikaan tolkullista ääntä.

Muun muassa Cosmo Jones Beat Machinesta tunnetun Pekka Pirttikankaan bändi istui ajan patinoimaan saliin, pönttöuunien lämpöön ja hieman uneliaaseen tunnelmaan paremmin kuin Anssi Kasitonnin & Maria Stereon erergiapläjäys.

Jäyhä suomalainen olisi kaivannut vegaanikahvilan valikoimiin vähintäänkin luomusahtia, jotta jalka olisi vipattanut Kasitonnin tahtiin. Pirttikankaan tunnelmointi sen sijaan ei edellytä reilun kaupan kahvia kummempaa nesteytystä.

Tuomari Nurmio jr

Rockiin kuuluvat rockin elkeet. Tärkeintä ei ole se mitä osaa, vaan se mitä lavalla uskaltaa tehdä. Soittajan asenteen voi mitata siitä, miten alhaalla kitara on ja miten leveä on haara-asento.

Mutta miten tuolilla keikan ajan kitaraa näpelöivä laulaja voi olla vakuuttava? Kannattaa käydä ottamassa mallia Pekka Pirttikankaasta.

Nuoren miehen körttisaarnaajan olemus tekee selväksi, että hän on asiansa kanssa vakavissaan. Musiikki muistuttaa Tom Waitsin kolkkoja mörköoopperoita, joiden jälkeen lapset näkevät painajaisia.