Kangasalan Vesijärven Palosaaressa sijaitsee yksi talven erikoisimmista metsänhakkuukohteista. 30 hehtaarin hakkuu on valmis kahdessa viikossa. Viimeisiä puita ajetaan saaresta helmi- maaliskuun vaihteessa. Hakattavan alueen ulkopuolelle jää kymmenen hehtaaria maanomistajan määräaikaisesti suojelemia arvokkaita lehtometsiä.
Saaressa on toimittava nopeasti silloin, kun olosuhteet sen sallivat. Vuosituhannen alun lauhojen talvien aikana saarikohteiden hakkuut sai unohtaa, mutta tämän talven paukkupakkaset ovat olleet otollisia jäätien tekoon. Palosaaressa puuta kaataa kaksi monitoimikonetta, ja kolme ajokonetta ajaa puita kasoille. Puut kuljetetaan kolmella puutavara-autolla 200 metriä pitkää jäätietä ja saaressa olevaa puolitoista kilometriä pitkää polannetietä pitkin.
– Jäätietä alettiin vahvistaa jo joulukuun alusta alkaen ja nyt se on lähes 120 senttimetriä vahva, kertoo Metsäliiton ostoesimies Erkki Keihäs.
Jää natisee uhkaavasti rekan alla mutta kestää, kunhan ajonopeudet pysyvät tarpeeksi alhaisina.
Palosaari on lähes kokonaan rehevää lehtoa, jossa kasvaa kuusen lisäksi useita eri lehtipuulajeja: haapaa, raitaa, terva- ja harmaaleppää, tuomea, pihlajaa, koivua ja erikoisuutena runsaasti metsälehmusta. Hakkuita edelsi laajamittainen säästettävien puiden merkitseminen.
Metsäluontoneuvoja Jukka Ruutiainen Pirkanmaan metsäkeskuksesta kiersi saaressa syksyllä toista viikkoa rajaamassa alueen edustavimmat luontokohteet hakkuiden ulkopuolelle ja nauhoittamassa arvokkaimmat säästettävät puut.
– Saaren hakkuussa korostuvat Metso-ohjelman tarjoamat uudet mahdollisuudet edistää metsien monimuotoisuutta. Tässä on hieno esimerkki siitä, miten metsätalous ja luontoarvojen hoito voidaan sovittaa yhteen. Ilman maanomistajan ja Metsäliiton myönteistä suhtautumista tämä ei olisi ollut mahdollista, Ruutiainen korostaa.
Leimikon suunnitellut metsänhoitoesimies Risto Ojanen Metsäliitosta kertoo, että vapaaehtoisuus on suojelun ja luonnonhoidon perusta.
– Talousmetsissä tavoitteena on ensisijaisesti saada tuottoa metsästä ja etenkin harvoin tehtävissä saarihakkuissa on metsää hakattava kerralla normaalia reippaammin. Luontoarvojen huomioon ottaminen on osa nykyaikaista metsänhoitoa eikä se ole enää asenteista kiinni. Onneksi Metsäliiton työmailla on taitavat monitoimikoneen kuljettajat, joilla asenne on kohdallaan, Ojanen kiittelee.
Kun muut koneet ovat lähteneet, saareen jää vielä uudistusalojen kääntömätästystä tekevä kaivinkone. Muokatulle alueelle istutetaan keväällä uusia puuntaimia.
Suurin osa Pirkanmaan lehtometsistä on metsätalouskäytössä – vain vajaa neljä prosenttia on suojeltu. Siksi on tärkeää, miten talouskäytössä olevia lehtoja hoidetaan. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman luonnonhoitohankkeen tavoitteena on sovittaa yhteen metsänomistajien tavoitteet ja luonnon monimuotoisuuden hoito. Hankkeessa tarjotaan vaihtoehtoja metsänomistajille, jotka ovat kiinnostuneita hoitamaan lehtometsiään monimuotoisesti luonto-, maisema- ja virkistysarvot huomioon ottaen.
– Metsänomistajien kannattaa ottaa yhteyttä metsäkeskukseen ja tarjota talouskäytössä olevia reheviä metsiä hoidettavaksi, näkee metsäluontoasiantuntija Timo Vesanto.
Tänä talvena lehtoja hoidetaan 50 hehtaarin alalla, ja tavoitteena on ensi talveksi saada vähintään saman verran kohteita työn alle.
– Pälkäneen ja Kangasalan alueella on satoja hehtaareja sopivia kohteita, kunhan vain metsänomistajat saadaan innostumaan asiasta, Vesanto uskoo.