Pälkäneen kunnan uusi nuorisotyöntekijä Marika Selenius tiesi jo teini-ikäisenä haluavansa työskennellä aikuisena nuorten ja lasten parissa.
– Olin useammalla leirillä isosena, suunnittelin ja vedin erilaisia tapahtumia. Tuolloin tajusin, että nuorten kanssa oleminen taitaa olla juttuni, Selenius toteaa.  
Selenius päätyi kuitenkin lukioon, kun kerran suurin osa kavereistakin sinne meni.
– Mutta pian varmistui, että toiminnallinen opiskelu sopi minulle pänttäämistä paremmin. Parin vuoden jälkeen lopetin lukion, ja aloin opiskella Lohjan Kanneljärven Opistossa nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi.
Kolmivuotisen koulutuksen Selenius kävi kahdessa vuodessa, valmistui vuonna 2010 ja hankki itselleen lyhyessä ajassa monipuolisen työkokemuksen. Lohjan nuorisotoimessa Selenius teki nuorisotilatöitä, suunnitteli tapahtumia ja toimi niissä ohjaajana. Tämän jälkeen hän suuntasi töihin Tampereelle lastensuojeluyksikköön.
– Työskentelin avotyön puolella jälkihuollossa. Tuin asiakkaiden arjen sujumista ja olin mukana pohtimassa heidän tulevaisuuden valintojaan.
Ennen Pälkäneelle päätymistä Selenius ehti piipahtaa Kangasalla iltapäiväkerho-ohjaajana ja käydä Suomen Mielenterveysseuran tukihenkilökurssin.
– Nuorisotyöntekijänä vahvuuteni onkin se, että olen tehnyt töitä monenlaisten ihmisten kanssa.
Pälkäneellä nuorisotyöntekijänä 9. tammikuuta aloittaneella Seleniuksella riittää vielä totuttelemista uuteen työnsarkaan. Kiitosta hän antaa kuitenkin jo sille, että kunnassa annetaan arvoa moniammatillisissa työryhmissä työskentelylle.
– On tärkeää, että monen alan osaajat aina sosiaali- ja perhetyöntekijöistä nuorisotyöntekijöihin ja koulukuraattoreihin ovat nuorten saavutettavissa. Samoin meille työntekijöille on tärkeää päästä keskustelemaan ja jakamaan osaamistamme.
Moniammatillisissa työryhmissä toimimisen lisäksi Seleniuksen työnkuvaan kuuluu muun muassa nuorisotilatyöt Haanloukkaassa ja Luopioisissa, yhteistyö koulujen kanssa ja erilaisten kesäleirien järjestäminen.
Nuorten pahoinvointi. Lisääntyneen huostaanotot. Mielenterveydenongelmat ja mielenterveyspalveluiden saavuttamattomuus. Syrjäytyminen, yksinäisyys ja kiusaaminen. Siinä teemoja, joita mediat liittävät yhä useammin nuoriin.
Selenius kertoo pohtineensa paljon sitä, että ovatko mielenterveysongelmat oikeasti lisääntyneet, vai kiinnitetäänkö niihin vain nykyistä enemmän huomiota.
– Kallistun enemmän siihen suuntaan, että ongelmia on aina ollut, mutta niitä ei ole vain osattu tunnistaa yhtä hyvin kuin nykyään.
Yksi on kuitenkin Seleniuksen mukaan varma:
– Kaiken maailman pelien määrä on kasvanut ihan järkyttävän paljon. Muistan, kuinka ensimmäisenä vuonna isosena ollessani nuoret oli helppo houkutella mukaan erilaisiin yhteistoimintoihin. Viimeisillä leireillä oli nuoria, jotka vain käpertyivät huoneeseensa pelaamaan.
Selenius painottaa, ettei nuorisotyöntekijä ole nuoren kaveri, vaan turvallinen, rajat antava aikuinen.
– Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö nuoren kanssa voisi tehdä mukavia asioita, pelailla pelejä ja höpistä televisio-ohjelmista.
Yhdeksi tärkeimmistä työskentelytaidoistaan Selenius mainitsee kuuntelemisen kyvyn.
– Haluan ehdottomasti, että nuorelle tulee tunne, että minulle voi puhua asiasta kuin asiasta. En tietenkään voi pakottaa ketään väkisin puhumaan. Mutta vähintäänkin haluan olla läsnä, saavutettavissa, jos nuori niin haluaa.