Pakkalan kyläkeskuksessa Sahalahdella tehtiin viime viikolla keskiviikkona ulkokuvauksia Herra Heinämäki ja Leijonatuuliviiri -elokuvaan. Valmiissa elokuvassa Pakkalassa tallennettuja kohtauksia tulee olemaan enintään neljän minuutin verran.
Elokuvaa varten vanha, tyhjillään ollut Kauppayhtiön rakennus lavastettiin kahvila Ruusuksi kukikkailla verhoilla ja talon eteen asetelluilla kalusteilla. Poliisiaseman virkaa toimitti kaksikerroksinen asuintalo, jossa aikoinaan toimi niin pankki kuin postikonttorikin.
Sahalahtelaista väriä elokuvaan tuovat tapahtumamiljöön lisäksi paikalliset avustajat, joita oli värvätty kuvauksiin kymmenkunta.
Heinämäki-elokuvaa tallennetaan kesän aikana eri puolilla Kangasalaa, vähän myös Tampereella. Pakkala kuvauspaikkana täytti tekijöiden toiveet likipitäen täydellisesti.
– Ei kauheasti ole tällaisia kyläidyllejä Tampereen lähistöllä. Tämä näyttää pienen kylän raitilta, perusteli elokuvan tuottaja Timo Kahilainen Pakkalan valikoitumista kuvauspaikaksi.
– Tuo valkoinen talo sopii 1970-luvun poliisiasemaksi vallan loistavasti, Kahilainen lisäsi.
Nykyisellään asuinkäytössä olevasta talosta tuli elokuvan poliisiasema vähillä lisäyksillä. Rakennuksen nurkalle lyötiin poliisi-kyltti ja sama teksti kiinnitettiin maantien puoleiseen ulko-oveen.
– Porrasaskelmat on tehty kuvauksia varten. Itse asiassa ulko-ovesta ei pääse taloon sisälle. Siellä on nimittäin tuulikaapin jälkeen seinä vastassa, Timo Kahilainen selvensi.
Valmiissa elokuvassa Lato-orkesterin miehet ja poliisia esittävä Timo Kahilainen vetävät ulko-oven takanaan kiinni Pakkalassa. Seuraavassa kohtauksessa he ovat poliisiaseman sisällä Tampereella Pellervon koulussa, jossa sisäkuvaukset on tehty.
Aikataulun mukaan kaikki kuvaukset saadaan päätökseen heinäkuun loppuun mennessä. Ensi-iltaan hauskaksi ja jännittäväksi mainostettu koko perheen elokuva Herra Heinämäki ja Leijonatuuliviiri tulee juuri joulun alla.
Kuvausten takia Pakkalan kylän läpi kulkevaa liikennettä piti katkoa kolmesta suunnasta. Kuvausryhmä joutui työskentelemään osin maantiellä, minkä vuoksi ”poliisiaseman ” kohdalta maantien toinen kaista oli suljettu liikenteeltä.
– Liikenteen niinkin suuri määrä oli meille yllätys. Kylän läpi meni isojakin kuljetuksia, ohjaaja Matti Grönberg mainitsi.
Ohjaajakaksikko Grönbergin ja Pekka Karjalaisen johdolla kuvausryhmä työskenteli Pakkalassa aamuyhdeksästä iltapäiväviiteen. Sinä aikana ehdittiin tallentaa kuusi eri ulkokohtausta. Valmiissa elokuvassa tämä merkitsee yhteensä kolmesta neljään minuuttia Pakkalassa kuvattua aineistoa.
”Poliisiaseman” edessä kuvatut kohtaukset rajautuvat tiukasti lähikuviin, jolloin tunnistettavaa lähiympäristöä ei liiemmälti erotu. Iltapäivällä kamerat kävivät kahvila Ruusun edustalla risteyksen tuntumassa.
– Niissä kohtauksissa Pakkalan kylää näkyy kahteenkin suuntaan. Tienoota tunteville elokuvan maisemat ovat hyvin tunnistettavia, Matti Grönberg huomautti.
Liikenne katkaistaan. Hiljaisuus. Kuvaus. Kuvataan. Kamera. Ääni. Nämä kehotukset seurasivat toisiaan kuvauspaikoilla otos otosten jälkeen.
Ulkokuvauksissa oma tärkeä tehtävänsä oli valomiehellä, joka tähyili taivaalta tietoa siitä, miten pitkään pilvet pysyttelivät poissa auringon edestä.
– Valaistusolosuhteiden pitää sopia leikkaustilanteissa yhteen, siksi paisteen tarkkaileminen oli tärkeää, ohjaaja Grönberg selvitti.
– Kaikkinensa kuvaukset sujuivat suunnitellusti ja hyvin, hän lisäsi.
Kuvauspäivänä Pakkalan kyläraitti oli paljon eloisampi kuin tavallisesti. Heinämäki-elokuvan teossa siellä oli mukana kymmenen näyttelijää, kaksikymmentä kuvausryhmän jäsentä ja kymmenkunta avustajaa, heidän joukossaan lähistöllä asuvat sisarukset Anni ja Roosa Kantola.
– Ei oikein vielä tiedetä, mitä meidän pitäisi tehdä. Istutaan kai kahvilassa, tytöt kertoivat ennen oman osuutensa alkua.
Avustajiksi Kantolan sisarukset tiesivät lähteä äidin luettua asiasta netistä.
Elokuvan käsikirjoituksesta vastaa sama kaksikko, Timo Kahilainen ja Heikki Salo, kuin Herra Heinämäen Lato-orkesteri –TV-ohjelmien kirjoittamisesta. Yhteistyötä on jatkunut jo vuodesta 1999 lähtien.
– Kirjoittaminen sujui hienosti. Yllätimme vuorotellen toinen toisemme.
– Toinen keksi sitä, mitä toinen taas ei olisi keksinyt, miehet kertasivat kuvaustauolla tekstin työstämistä.
Molemmat kirjoittajat myös näyttelevät elokuvassa. Kahilaisella on poliisin rooli, Salo laulaa Lato-orkesterissa.
Lato-Orkesteri tutussa, entisessä kokoonpanossaan kulkee juonen käänteissä mukana, mutta ei nouse sen enempää pääosaan. Nelihenkinen poppoo esittää elokuvassa 4-5 uutta kappalettaan.
Ensimmäisessä Herra Heinämäki -elokuvassa liikutaan 1970-luvulle sijoittuvissa maalaismaisemissa. Yhdeksi keskeiseksi paikaksi nousee Herran Heinämäen naapurin, leipuri Kakelbergin talo, jossa on alkanut kummitella. Joku on lisäksi sabotoinut Kakelbergin leipomisbisneksiä.
Leipurin talon arvoitusta ryhtyy ratkomaan Herra Heinämäen luokse sukuloimaan tullut kaupunkilaistyttö Aurora, jota esittää 12-vuotias Adalmiina Pelli. Lapsipääosan esittäjäksi valitulle Adalmiinalle elokuvan teko on tuttua jo lyhytelokuvasta Toivon murusia.
Television katsojille on entuudestaan tuttu Atte Reunanen, Uusi päivä -sarjan Haaviston perheen yksi lapsista. Herra Heinämäki -elokuvassa Atte on leipuri Kakelbergin poika. Leipuria itseään esittää Heikki Silvennoinen.
– Minulla on vuorosanoja varmaan puolet siitä, mitä Auroralla on, Atte laskeskeli.
Näyttelijäkokemusta 12-vuotias Atte Reunanen on hankkinut lisäksi Komediateatterin lavalla Lumiukon ja Kultalammen näytöksissä.