Pälkäneen ja Luopioisten vanhat vesijohto- ja viemäriverkostot yhdistyvät parin, kolmen vuoden sisällä. Miljoonahanke käynnistyi viime syksynä, kun Aitoon koulutuskeskukselta vedettiin vesijohdot ja viemäriputket Pälkäneveden ali Aitooseen. Kevään aikana työt jatkuvat Aitoon ja Kukkolan pelloilla.

Ensimmäinen vaihe päättyy kuntien vanhan rajan tuntumaan. Tarkoituksena on, että toinen vaihe saataisiin käyntiin ensi vuonna. Kukkolan ja Onkkalan välin valtionosuudesta ei kuitenkaan ole vielä lopullista päätöstä.

Vesijohtojen yhdistäminen tuo varmuutta vedensaantiin. Kun putket on yhdistetty, verkoston varrella on neljä vedenottamoa. Pääosa vedestä otetaan Kinnalasta ja Aitoosta. Lisäksi Harhalassa ja Luopioisissa on pienemmät vedenottamot.

Viemäriverkoston yhdistäminen puolestaan mahdollistaa viimeisiään vetelevän Aitoon puhdistamon alasajon.

Myös Pälkäneen jätevedenpuhdistamo toimii kapasiteetin ylärajoilla. Puhdistamon laajennus ja remontti on kuitenkin odottanut yli kolme vuotta valitusten vuoksi.

Puhdistamolle tarvitaan uusi ympäristölupa, koska tulevaisuudessa se käsittelee Pälkäneen lisäksi myös Aitoon ja Sappeen suunnan jätevedet. Pälkäne haki uusia lupia syksyllä 2006.

Kunnalle oli yllätys, kun ympäristölupavirasto edellytti puhdistamolta typenpoistoa. Uusi tekniikka olisi lisännyt puhdistamoremontin kustannuksia jopa parilla miljoonalla eurolla.

Pälkäne piti typenpoistovaatimusta kohtuuttomana, koska yleensä sitä vaaditaan yli 10 000 asukkaan jätevedet puhdistavilta laitoksilta. Pälkäneen puhdistamon asukasvastineluku on 6100. Kymmenen vuoden aikana luvun ennustetaan kasvavan kahdella tuhannella. Lisäys johtuu Onkkaalan ja Aitoon sekä Sappeen matkailualueen kasvusta. Lisäksi sivukulmilta kuskataan entistä enemmän lietettä puhdistamoille, kun haja-asutusalueilla tehdään kiristyvien vaatimusten mukaisia jätevesiremontteja.

Kunta sai tukea näkemyksilleen

Pälkäne valitti liian tiukkoina pitämistään puhdistamon lupaehdoista hallinto-oikeuteen. Kun se ei myöntänyt kunnan toivomia helpotuksia, asia vietiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Pälkäne on vedonnut siihen, ettei Mallasveden rehevöityminen tai sinilevien kasvu ole ensi sijassa kiinni typen määrästä. Lisäksi järven kuormituksesta pieni osa tulee Pälkäneen puhdistamolta.

Ympäristökeskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ovat kunnan kanssa samoilla linjoilla. Ympäristökeskus katsoi korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamassaan selityksessä, ettei typenpoisto ole välttämätön.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tutkimusten mukaan Mallasveden typpipäästöistä pieni osa on peräisin Pälkäneen puhdistamolta. Jätevesillä on vaikutusta vain talvella, kun vesikerrokset eivät sekoitu samaan tapaan kuin kesäaikaan.

Typenpoistovelvoite pois

Korkein hallinto-oikeus helpotti Pälkäneen puhdistamon lupaehtoja typenpoiston osalta. Puhdistamolle ei asetettu raja-arvoja, vaan ”jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman hyvään typen poistoon”.

Kunnassa ollaan tyytyväisiä päätökseen, sillä puhdistamolle ei tarvita uutta typenpoistotekniikkaa, vaan ilmastus- ja selkiytysaltaiden laajennus riittää. Fosforin sekä happea kuluttavien ainesten osalta lupaehdot kiristyvät nykyisestä.

Kunta kävi viime viikolla konsulttien kanssa läpi lupapäätöstä. Samalla tarkasteltiin, miten paljon kunnan kasvu on muuttanut mitoitusta valitusprosessin aikana.

Puhdistamon remontista ja laajennuksesta laaditaan kevään aikana esiselvitys. Tarkoituksena on, että suunnittelijoilta päästäisiin pyytämään tarjouksia kesällä ja rakentajilta mahdollisesti jo loppuvuodesta.

Puhdistamo on remontoitava uusien lupaehtojen mukaiseksi vuoden 2013 alkuun mennessä. Siihen saakka puhdistamo voi toimia vanhojen lupaehtojen mukaan.

Kunnalla ei ole tarkoitus vetkutella hankkeen kanssa, sillä puhdistamo halutaan valmiiksi ennen kuin Pälkäneen ja Aitoon viemärit saadaan yhdistettyä.

Pälkäne sai puhdistamoremonttiin 0,7 miljoonaa investointitukea kuntaliitoksen yhteydessä. Ennen valitusprosessia remontin hinnaksi arveltiin 1,7 miljoonaa euroa.