Pidä kiirettä, jos pakastusmansikat makaavat vielä pellossa. Todennäköisesti sydänhämäläisen mansikan huippuhetki sattui viime viikkoon, mutta pääsatoa korjataan vielä tämä viikko. Helteiden taukoaminen esti marjojen liian nopean kypsymisen, jolloin sato saadaan paremmin – ja parempana – talteen. Viileä jakso toi marjanviljelijöiden ja mansikanystävien onneksi mansikalle pienen jatkoajan. Tänä vuonna pellot tuottavat keskinkertaisen määrän punaista herkkua.
Pitkän hellejakson vuoksi pälkäneläisen Niitty-Seppälän tilan isäntä Jukka Kittilä luonnehtii kautta normaaliksi, mutta tavallista nopeammaksi.
– Ei tämä enää tästä parane. Marjan koko alkaa vähitellen pienentyä, vaikka vielä tällä viikolla saa hyvin poimittavaa. Tosiasiassa parhaat marjat ovat jo pakkasessa, viljelijä arvelee.
Maanviljelijä Olli Käenniemi Kyynäröstä vahvistaa arvion: pääsato on käsillä.
– Jonkin verran satokautta saatiin jatkettua tämän kesän istutusten avulla.
Keväisistä istutuksista saadaan satoa jo samana kesänä, koska taimina käytetään kaksivuotisia mansikantaimia, jotka ovat talvehtineet muutaman asteen pakkasessa toukokuun puoliväliin saakka. Tämän niin sanottu kausimansikka jatkaa satokautta muutamalla viikolla, sillä istutukset tehdään portaittain ja mansikoita voidaan poimia 7–8 viikon kuluttua siitä, kun taimet on laitettu maahan.
– Onneksi saatiin kylmä jakso väliin. Helteillä mustan muovin alla voi olla 80 astetta lämmintä, jolloin raakile paistuu muoville, jos rönsy on jo pudottanut marjan maahan asti.
Käenniemen tilan itsepoiminta ei ollut vielä viime viikolla alkanut, koska mies haluaa säästellä mansikkaa palkatuille poimijoille.
– Välillä mansikasta on ollut jopa pulaa myyntipaikoissa, koska ihmiset ovat saaneet mediasta sellaisen käsityksen, että marja loppuu justiinsa, Käenniemi toteaa.
Myös Suttisen tilalla oli kovan auringonpaahteen aikana vaikeuksia ”pysyä pellolla mukana”, kun marja kypsyi pikavauhtia. Tilan isäntä Simo Laakso kertookin, että mansikan kannalta paras sää syntyy, kun päivisin on 20 asteen pilvipouta ja öisin viisi astetta kylmempää. Reilun viikon päästä Laitikkalassa odotetaan jo vadelmankin valmistumista.
Jos Sydän-Hämeen eteläosissa on pääsato poiminnassa tai jo poimittu, arvelee kuhmalahtelainen maanviljelijä Heikki Iso-Hervanta poiminta-ajan kestävän heinäkuun puoliväliin.
– Tässä on varmasti tilakohtaisia eroja. Pälkäneellä yleensä aloitetaan peltotyöt viikkoa aikaisemmin. Sama viikon viive näkyy myös kauden loppupäässä, Iso-Hervanta kertoo.