Tavasen suunnittelema tekopohjavesilaitos nostattaa Pälkäneellä laajaa vastustusta, koska se tulisi niin lähelle kuntakeskusta. Tampereen ja Valkeakosken seudun vesitehdas rajoittaisi kuntakeskuksen kasvua. Lisäksi se uhkaisi luontoa, asutusta ja yrityselämää riskeillä ja rajoituksilla.
Pälkäneläiset olivat tyrmistyneitä, kun lisätutkimusten perusteella laitosta ollaan tuomassa entistä lähemmäs keskustaa. Lähimmillään imeytysalueet olisivat Nuijantalon ja Aapiskukon välissä.
Hankkeesta huolestuneet pälkäneläiset täyttivät maanantai-iltana Yhteiskoulun elokuvateatterin. Kuntalaisia kiinnosti se, mitä tapahtuu viiden, kymmenen vuoden päästä, kun Tavase-prosessi on käyty loppuun. Tavasen tiedotustilaisuudessa keskityttiin kuitenkin enemmän Keiniänrannan kukkiin ja 11 000 vuoden takaiseen jääkauteen.

Merkkiaine karkasi kaivojen välistä
Tavasen viime vuonna päättyneiden lisätutkimusten olennainen osa olivat imeytys- ja merkkiainekokeet. Niiden avulla testattiin imeytysalueiden ja -menetelmien toimivuutta sekä varmistuttiin siitä, mihin ja kuinka nopeasti vesi harjun uumenissa kulkeutuu.
Tieto veden kulkureiteistä on tärkeää, koska tekopohjavesilaitos ei saa muuttaa olosuhteita harjun alapuolella olevassa Keiniänrannassa, jonka kautta vesi purkautuu Mallasveteen. Tavase uskoo, että tervalepikkoon purkautuvan veden laatu ja määrä pystytään pitämään muuttumattomana, kun harjusta otetaan sama määrä vettä kuin sinne pumpataan.
Merkkiainekokeissa Pikku-Sappeen ja vanhainkodin kaivoihin päätyi kuitenkin ainoastaan 4–5 prosenttia merkkiaineista. Tavase päätteli, että loput 95 prosenttia purkautui kaivojen välistä Mallasveteen ja Kostianvirtaan.
– Kaivojen välissä olevassa havaintoputkessa mitattiin suurempia pitoisuuksia kuin kaivoissa, Pöyryn johtava pohjavesiasiantuntija Jukka Ikäheimo perusteli tutkijoiden käsitystä.

Vesi ei kulje ja kulkee ylämäkeen
Tavase vakuutti monella suulla, että Pälkäneen vedenottamo Kinnalassa on turvassa. Merkkiainekokeiden aikaan Kinnalan natriumjodidipitoisuudet kuitenkin kolminkertaistuivat. Määrä oli puolet Pikku-Sappeen ja vanhainkodin vedenottokaivoista mitatuista arvoista.
Tavasen asiantuntijoiden mukaan Kinnalan kohonneet natriumjodidipitoisuudet olivat normaaleja taustapitoisuuksia.
Tavase vakuutti, että Kinnala on turvassa, koska vesi ei voi mitenkään kulkea ylämäkeen. Harjun toisessa päässä Syrjänharjussa Tavase aikoo saada veden kulkemaan ylämäkeen.
Vesi kulkee ylös, kun pinta alapuolella nousee riittävän korkealle. Käänteisen gradientin avulla pyritään varmistamaan, että harjuun imeytetty vesi saadaan kiinni ennen Keiniänrantaa ja Pälkäneen keskustaa. Tavase uskoo, että Kinnalan vedenottamo on entistä paremmin turvassa, kun 20 000 kuution sijaan ampumaradan alueelle imeytetäänkin vain 8000 kuutiota vuorokaudessa.

Piilevä pitää siivilöidä vedestä
Vaikka tiedotustilaisuudessa käsiteltiinkin Pälkäneen tutkimuksia ja suunnitelmia, keskusteluissa kannettiin huolta myös Vehoniemen kansallismaisemista, joihin tulisi raakaveden esikäsittelylaitos.
Jukka Ikäheimon mukaan sadetusimeytys ei edellytä esikäsittelyä, mutta ennen kaivoimeytystä kiintoaineet on ehkä siivilöitävä vedestä.
Turun tekopohjavesihankkeessa tarvitaan isoa esikäsittelylaitosta, jossa jokivettä puhdistetaan ennen imeytystä. Tavase ei usko tarvitsevansa kemiallista puhdistusta, koska Roineen vesi on parempilaatuista kuin Virttaankankaaseen imeytettävä jokivesi.
– Humus tai sinilevä eivät ole ongelmia, harjun mikrobit hoitavat ne. Mutta piilevää voi olla joinain aikoina niin paljon, että se on siivilöitävä pois, Tavasen toimitusjohtaja Petri Jokela sanoi.
Tavasen tiedotustilaisuudessa sekä valot että videokamerat oli kohdistettu yleisöön, eikä lavalla tutkimuksista kertoviin asiantuntijoihin. Ilmassa ei kuitenkaan ollut yhtä paljon adrenaliinia kuin kiivaimmissa Tavase-tilaisuuksissa. Kun keskustelu pysyi pääosin aisoissa, kysymyksille annettiin uhattua enemmän aikaa.