Syrjänharju ei ole sellainen vesiränni kuin Tavase on tähän saakka uskonut. Pälkäneellä 28.12.2009–1.11.2010 tehdyissä imeytys- ja merkkiainekokeissa havaittiin, että Taustialantien kohdalla kulkee kynnys, jonka vuoksi laitos ei toimisi suunnitellulla tavalla. Tien tuntumassa kulkevat moreenikerrokset patoavat vettä Taustialantien pohjoispuolelle, ja siksi veden pinta nousisi liikaa Taustialan suunnalla ja laskisi vastaavasti vedenottokaivojen ympäristössä.
Taustin kynnyksen vuoksi Tavase aikoo tehdä lisää imeytysalueita ja vedenottokaivoja Taustialantien eteläpuolelle. Käyttöön on tarkoitus ottaa vanhainkodin ja Pikku-Sappeen kalliomonttujen lisäksi vesitornin eteläpuolella oleva monttu sekä Taustialantien syvennys. Niiden avulla Pälkäneellä voitaisiin valmistaa suunniteltu määrä tekopohjavettä.
Uuden suunnitelman mukaan ampumaradan ja Taustin asuinalueen välille imeytettäisiin noin 8000 kuutiota vuorokaudessa eli kolmasosa tähän saakka suunnitellusta. Loput imeytettäisiin uusilla imetyskentillä, joita kaavaillaan Taustialantien tuntumaan, Aapiskukon etelä- ja pohjoispuolelle sekä vanhainkodin ja vesitornin väliin.
Vedenottokaivoja tulisi vanhainkodin ja Pikku-Sappeen lisäksi Taustialantien varteen ja Syrjänharjun juurella olevien talojen yläpuolelle.

Viipymä lyhenisi lähes puoleen
Tekopohjaveden laadun kannalta olennaista on se, miten kauan vesi kulkee harjun uumenissa. Merkkiainekokeiden mukaan vesi kulki puolentoista kilometrin matkan Taustista kaivokentille 11–14 viikossa.
Uudessa suunnitelmassa vesi kulkisi harjun uumenissa lyhimmillään parin sadan metrin matkan. Uusilla imeytys- ja kaivokentillä ei ole tehty kokeita, mutta laskelmien mukaan viipymä olisi 6–10 viikkoa, joka Tavasen mukaan riittäisi puhdistamaan järviveden.
Tavasen käsityksen mukaan se voi hakea laitokselle lopullista lupaa nykyisten tutkimusten perusteella, eikä uusia tutkimuksia tai ympäristövaikutusten arviointeja tarvita.
Uudet imeytys- ja kaivokentät ovat entistä lähempänä Pälkäneen keskustaa, sillä Syrjänharjussa ne sijoittuisivat aivan Syrjänalustan talojen takapihoille. Aapiskukkoon uusilta imeytysalueilta on matkaa noin sata metriä.
Uusia imeytys- ja kaivokenttiä suunnitellaan myös aivan Keiniänrannan tuntumaan. Laitos ei silti saisi muuttaa Natura-suojeltuun tervalepikkoon purkautuvan veden määrää eikä laatua.
– Pälkäneellä on kannettu huolta ennen kaikkea Kinnalan vedenottamosta. Uudessa mallissa vedenottamo olisi entistä paremmin turvassa, sillä sen läheisyydessä imeytettäisiin vähemmän vettä kuin tähän saakka on suunniteltu, toimitusjohtaja Petri Jokela sanoi.
Hän korosti, että kaikki tutkimustulokset puhuvat sen puolesta, ettei tekopohjavesilaitos vaikuta Pälkäneen vedenottamoon. Epaalan suunnan kaivoista tavattu merkkiaine ei vaikuta Tavasen suunnitelmiin, sillä Jokelan mukaan se oli kulkeutunut porakaivoon kalliohalkeamissa.

Kaivoimeytys vaatinee esikäsittelylaitoksen
Tavase päivittää tuoreiden tutkimustulosten perusteella suunnitelmiaan, kustannusarviotaan ja aluehallintovirastoon vuonna 2003 jätettyä lupahakemusta. Vedenhankintayhtiö uskoo, että laitos voisi tuottaa vettä Tampereen ja Valkeakosken seudun asukkaille vuonna 2015–2016.
Tavase ei ota tässä vaiheessa kantaa siihen, imeytetäänkö vesi harjuun kaivojen vai sadetuskampojen kautta.
Toimitusjohtaja Petri Jokela korosti, että kaivoimeytyksestä on saatu varsin myönteisiä tuloksia.
– Ne ovat harjussa paljon huomaamattomampia kuin sadetusalue, Jokela sanoi.
Kokeissa kaikkien kolmen kaivon kautta saatiin imeytymään 7000 kuutiota vuorokaudessa.
Asiantuntijat olivat sitä mieltä, että kaivoimeytys edellyttäisi todennäköisesti esikäsittelylaitosta, koska muuten järviveden humus voisi tukkia kaivojen siivilät.
Tavase esitteli Pälkäneen imeytys- ja merkkiainekokeiden sekä muiden lisätutkimusten tuloksia osakaskuntien edustajille eilen.
Pälkäneläisille tuloksista tehdään selkoa keskiviikkona 13.4. Pälkäneen yhteiskoulun elokuvateatterilla järjestettävässä avoimessa yleisötilaisuudessa.