Pikkuruinen nahkakorva riippuu lajilleen tyypillisesti pää alaspäin Kostian koulun ikkunan karmissa tiistaina. Pääoven viereiseen ikkunaan itsensä ankkuroinut lepakko vetelee hirsiä, vaikka otusta tiirailee useampi silmäpari niin ulkoa kuin sisältäkin. Oppilaiden löytämälle lepakolle piti antaa leporauha, mutta rauha on kovin suhteellinen käsite.
Pohjanlepakoksi tunnistettu nahkasiipi lienee vielä poikanen. Siitä kielivät sekä eläimen koko että vähän nuoruuden hölmöyksissä valittu päiväpiilo.
Ryhmä Kostian päiväkodin esikoululaisia pyrähtää päivähoitajan kanssa pihan poikki vierailijaa ihmettelemään. Iida, Ella, Miranda ja Ninni Vanamoista katselivat kaula kenossa pientä tummaa täplää valkoisessa ikkunan puitteessa. Näky ei ole kummoinen: elikosta erottuu vain pienet mustat korvat ja tumman turkin kullanruskeat haivenet.
Osa tytöistä on nähnyt lepakoita aiemminkin: Ninni lennossa hämärässä, joku muu mökillä nukkumassa. Ellan ainoa havainto lepakosta on piirretyistä. Todellisuus näyttää kovin vaatimattomalta.
– Mustalta, se näytti minusta mustalta, Ella tiivistää lepakon ulkonäön.
Ainakaan kovin pelottavalta mytty ei näytä. Ellan mukaan korvat näyttävät kissankorvilta ja jalat ankanjaloilta.

Yö ei virkistänyt
Vapaaehtoinen eläinsuojeluvalvoja Hanna Heino kutsutaan hätiin, kun poikanen ei vielä keskiviikkoaamuna toinnu paremmille sijoille. Lepakoiden käsittelyyn tarvitaan lupa, ellei kyse ole poikkeustapauksesta.
– Eläimellä on jokin vaiva tai hätä, kun se ei lähtenyt yöksi hyönteisiä pyydystämään, vaan roikkuu vielä aamullakin samassa paikassa, Heino kertoo.
Heino otti lepakon poikasen hansikkaat kädessä alas ja tutki eläimen ulkoisesti. Otus liikkui kohmeisen hitaasti, joten todennäköisesti se kärsi nälkiintymisestä.
– Perhoset eivät oikein lennä enää, ja lepakko laskee ruumiinlämpöään, jos ravinnon määrä vähenee.
Heino nappasi poikasen pahvilaatikkoon ja vei sen lämmitettyyn autoon nauttimaan ensiavuksi pipetillisen hunajavettä.
– Kaveri oli varsin yhteistyöhaluinen. Suu ammollaan se otti hunajan vastaan, Heino hymyilee.
Nisäkäs toipui nopeasti ja lennähti saman tien taivaalle. Hauska pyrähdys kouluympäristöön sai onnellisen lopun juuri sopivasti kansainvälisenä lepakkovuotena.

Kansainvälinen lepakkovuosi

Vuoden tavoitteita ovat lepakoihin liittyvien ennakkoluulojen hälventäminen, lepakoiden suojelutilanteen parantaminen ja lepakkotiedon lisääminen.
Lepakkotapahtumia järjestävät Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset yhteistyössä Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen kanssa. Seuraavat lähiseudun lepakkoretket ja -luennot:
• 26.8. klo 21.30 Hatanpään Arboretumissa Tampereella.
•  31.8. Vapriikissa, jossa kello 17 opastus Tampereen luonnontieteelliseen museoon, kello 18 luento, ja kello 21.30 lepakkoretki Tallipihasta.